Kerroskumpupilvet, Stratocumulus
Alapilvi, jonka pohja on alle 2000 metrin korkeudessa,
ja peittävät auringon.
Matalalla oleva pilvikerros tai laikku, jonka pohja on muhkurainen. Voivat liittyä yhteen tasaiseksi kerrokseksi tai niiden väliin voi jäädä aukkoja.
Tavallisemmin pilvi on laikkuina tai "aaltoina", joiden keskiosat ovat harmaita, reunat vaaleampia.
Kumpukerrospilvissä on aina selvästi tummia ja vaaleita osia. Tummat osat ovat mosaiikkimaisia tai kumpuilevia. Pilvien rajat ovat kumpupilvien rajoja pehmeämpiä. Niiden alaosa on usein palleroinen, yläosa tasainen. Näitä pilviä on yleensä alle 2-4 kilometrin korkeudessa. Toiset kumpukerrospilvet ovat kuin kumpupilvien muodostama yhtenäinen kerros.
Vaikka kumpukerrospilvi on joskus tumma ja uhkaavan näköinen, se sataa harvoin ja silloinkin vain jonkin verran vettä tai lunta. Kumpukerrospilvi syntyy esimerkiksi hahtuvapilven osien suuretessa. Joskus kumpukerrospilvi syntyy kumpupilvien kohotessa ylöspäin ja latistuessa kerrosmaiseksi matoksi inversiokerrosta vasten. Monet tummat "yöpilvet" ovat päiväisten kumpupilvien jäänteitä, "raatocumuluksia". Kumpukerrospilvi syntyy siis usein levinneistä kumpupilven keski- tai yläosista. Kumpukerrospilvi voi syntyä myös ylhäällä olevan sumupilven noustessa tai tullessa epävakaaksi nousevissa, laskevissa ja aaltoilevissa ilmavirtauksissa. Kumpukerrospilvi voi myös paksuuntua sumupilveksi. Sumupilvestä hajonnut kumpukerrospilvi (Stratocumulus statiformis) koostuu valtavista pilvimöykyistä.
Muut
Kumpupilvet
Sumupilvet
Hahtuvapilvet
Verhopilvet
Untuvapilvet
Palleropilvet
Harsopilvet
Aidot sadepilvet
Ukkospilvet
Erikoispilvet
Etusivu
|
PILVIBONGARIN PILVET
Karvia Ämmälä, Kärpäsneva kesällä 2006
Kumpukerrospilvi
Alalaji: Stratiformis, Kerroksina esiintyvä
laajalle levittyvä, yhtenäinen pilvimassa
Pilvibongarin pisteet 10
Italia, Venetsia; keväällä 2010, myrkyn jälkeen
Kumpukerrospilvi,
Optinen ilmiö: Jaakobin portaat, pilvien aukoista työntyy hämäräsäteitä
Pilvibongarin pisteet 20
Mantelimainen, sileä linssimäinen pilvimassa
Alalaji: lenticolaris
Pilvibongarin pisteet 10
Viro, Viru-Nigula, keväällä 2010
Vallinharjamainen kumpukerrospilvi
Alalaji: castellanus,
Pilvibongarin pisteet 10
Kemi kesällä 2008
Muunnos: Läpikuultava kumpukerrospilvi,
translucidus:
aurinko tai kuu erottuu kerroksen takaa
Pilvibongarin pisteet 15
Kerroskumpupilvien lajittelu Wikipedian mukaan:
* Alalajit:
o Stratocumulus stratiformis, yleisin tyyppi. Kerrosmainen, sattaa paksuna muistuttaa kumpupilveä
o Stratocumulus castellanus, vallinharjamainen, pilven yläreuna "hammasmainen".
o Stratocumulus floccus, kuin joukko pumpuplipalloja, kokkareinen, yksittäinen pilvi korkea pystysuunnassa, monesti pallomainen
o Stratocumulus lenticularis, mantelipilvi
* Muunnokset:
o Stratocumulus duplicatus, kaksinkertainen, monia pilvikerroksia
o Stratocumulus translucidus, läpikuultava, aurinko tai kuu kuultaa pilven läpi
o Stratocumulus perlucidus pilvien väliin jää aukkoja
o Stratocumulus opacus, läpinäkymätön, saattaa paksuna muistuttaa kumpupilveä tai yhtenäistä matalien kumpupilvien muodostamaa mattoaä
o Stratocumulus cumulogenitus kumpupilveä muistuttava, tai sitä synnyttävä
o Stratocumulus radidatus, säteittäinen, pilvet monina nauhamaisan jonoina, jotja yhtyvät horisontissa
o Stratocumulus undulatus, aaltomainen
o Stratocumulus lacunosus, kennomainen, pilvikerroksissa suuria verkkomaisia aukkoja ja pilvien reunat risaisia
o Stratocumulus virga, sadejuovainen
* Lisäpiirteitä:
o Stratocumulus mamma, utaremainen
o Stratocumulus virga, sadejuovainen
o Stratocumulus praecipitatio, satava
|