Kumpupilvet, Cumulus
Alapilvi, jonka pohja on alle 2000 metrin korkeudessa,
Esiintyvät aurinkoisina päivinä.
Ne ovat tasapohjaisia kumpumaisia kokkareita (lampaita), jotka lipuvat hitaasti taivaalla, ja ne katoavat ennen auringonlaskua.
Ne saavat alkunsa näkymättömistä ilmapylväistä, joita kohoaa maasta auringon lämmittäessä ilmaa. Lämmin ilma on ympäröivää viileämpää ilmaa kevyempää. Kun lämmin, kostea ilmakupla nousee sopivalle korkeudelle, kuplassa oleva kosteus tiivistyy näkyväksi pilveksi. Pilvi on aluksi vain pieni sumuhattara, mutta alkaa pian kasvaa.
Kumpupilvestä voi kehittyä uhkaava, tummapohjainen pilvi, joka ei lupaa hyvää ilmaa. Korkaksi pullistunut kumpupilvi voi sataa rajuja kuuroja tai jatkaa kasvuaan kuuro tai ukkospilveksi.
Muut:
Kumpukerrospilvet
Sumupilvet
Hahtuvapilvet
Verhopilvet
Untuvapilvet
Palleropilvet
Harsopilvet
Aidot sadepilvet
Ukkospilvet
Erikoispilvet
Etusivu
|
PILVIBONGARIN PILVET
Karvia, Kauhakorpi kesällä 2010
Tavallinen kumpupilvi
Cumulus, poutapilvi
Alalaji: Humilis, leveys korkeutta suurempi
Jos kumpupilvi on leveydeltään suurempi kuin korkeudeltaan, on odotettavissa ainakin toistaiseksi kaunista säätä
Pilvibongarin pisteet 15
Karvia, Kauhakorpi kesällä 2010
Alalaji: Mediocris: yhtä leveä kuin korkeakin
Pilvibongarin pisteet 15
Suomenlahti 18.8. 2006
Korkeaksi pullistunut kumpupilvi
Cumulus, poutapilvi
Alalaji: Cognestus korkeus leveyttä suurempi
Suuret, alhaalta hyvin tummat tornia muistuttavat kumpupilvet tietävät huonoa säätä, varsinkin jos niiden yläosassa nähdään valkeaa, kuitusta pilveä.
Pilvibongarin pisteet 15
Karvia, Kauhakorpi kesällä 2010
Cumulus, poutapilvi
Alalaji: fractus eli repaleinen,
Pilvibongarin pisteet 15
Karvia, Kärpänen 1.1. 2005 - Kuvannut Jaakko Viitala
Cumulus, poutapilvi
Alalaji: castellanus, vallinharjamainen ja sadejuovainen
Pilvibongarin pisteet 15
Vaasa, kesällä 2004
Säteittäinen kumpupilvi
Cumulus, poutapilvi
Alalaji: radiatus, asettuneet jonoon
Jos kumpupilvet esiintyvät jonoissa, ylemmässä ilmakehässä on inversio, joka estää ilman nousun ylöspäin. Näin olen ilma laskeutuu alas pilvijonojen välissä. Kun alemman ilmakehän nousuvirtaukset voimistuvat eli konvektio kiihdyttää vauhtiaan, se rikkoo inversion, ja pilvijonot häviävät.
Pilvibongarin pisteet 15
Lentokoneesta Alpien yllä
Kumpupilvikerrostuma ylhäältä kuvattuna
Cumulus, poutapilvi
Pilvibongarin pisteet 15
Kumpupilvien jako Wikipedian mukaan:
* Alalajit:
o Stratocumulus stratiformis, yleisin tyyppi. Kerrosmainen, sattaa paksuna muistuttaa kumpupilveä
o Stratocumulus castellanus, vallinharjamainen, pilven yläreuna "hammasmainen".
o Stratocumulus floccus, kuin joukko pumpuplipalloja, kokkareinen, yksittäinen pilvi korkea pystysuunnassa, monesti pallomainen
o Stratocumulus lenticularis, mantelipilvi
* Muunnokset:
o Stratocumulus duplicatus, kaksinkertainen, monia pilvikerroksia
o Stratocumulus translucidus, läpikuultava, aurinko tai kuu kuultaa pilven läpi
o Stratocumulus perlucidus pilvien väliin jää aukkoja
o Stratocumulus opacus, läpinäkymätön, saattaa paksuna muistuttaa kumpupilveä tai yhtenäistä matalien kumpupilvien muodostamaa mattoa.
o Stratocumulus cumulogenitus kumpupilveä muistuttava, tai sitä synnyttävät
o Stratocumulus radidatus, säteittäinen, pilvet monina nauhamaisan jonoina, jotja yhtyvät horisontissa
o Stratocumulus undulatus, aaltomainen
o Stratocumulus lacunosus, kennomainen, pilvikerroksissa suuria verkkomaisia aukkoja ja pilvien reunat risaisia
o Stratocumulus virga, sadejuovainen
* Lisäpiirteitä:
o Stratocumulus mamma, utaremainen
o Stratocumulus virga, sadejuovainen
o Stratocumulus praecipitatio, satava
|