' IIRIS-MAIJA .

LUONTOPÄIVÄKIRJANI - VIIKKO 26 / 2005

Lauantai 2.7. 2005

Uuvuttava hellepäivä, linnutkin missä lie varjossa. Useimmat saaneet poikueet ulos pesistä. Västäräkit ainakin ovat saaneet pajon poikasia, hyppivät tiellä, jäävät helposti auton alle...pitää himmata kaasujalkaa. Töyhtöhyypätkin ovat kuin alkaisivat homman alusta? ..
Pääskyset sen sijaan vielä pesäpuuhissa. Niiden kuvaaminen on kyllä haaste tässä vaiheessa. Oheisen kuvan katon räystäään alla oli pääskysen pesä, mutta linnut laukasinsormea nopeampia... Niillä on tosi kiire kantaa poikasille ruokaa. Pääskysen pesä on kyllä hieno teelmäs. Kuvaan sai joko pään tai pyrstön... Siis haastetta löytyy tästä.

Perjantai 1.7. 2005

Tänään ei osunut luonnosta oikein mitään uutta kuvattavaa silmiin. Muutaman närhin näin, mutta ovat nyt kovin ujoja, eivätkä suostu poseeraaaan sitä aikaa, että saisi kunnon otoksen...

Ilta menikin sitten Kauhajoen Sotkassa Niskavuoren nuoren emännän murheita kuunnellessa. Esitys oli hieno, kummastusta vain herätti se isäntä, joka oli valinnut juuri ensi-illan myrkyttääkseen peltojaan juuri näyttämön takana!

Torstaina 30.6 2005

Kylmähkö ja pohjoistuulinen päivä. Aamulla ei pensastaskuni olleetkaan langoilla. Ei näkynyt lajimäärittelemätöntä pöllöäkään. Matkalla Kankaanpäähän näin suloisen näyn, mutten ehtinyt otaa kuvaa...Kurki vanhemmat ja kolme lasta ruokaili tienvarsipellolla....
Iltapäivän tarkistusretki Villelän uimarannalle tuotti kuvagalleriaani taas uuden linnun - mutta lintukirjaa tämäkin havainto vaati. Olen tosi pettynyt opusteni kuviin.... Tulimme lopulta siihen tulokseen, että nyt sain kuvattua TUKKASOTKAN, vaikkei linnun tukka näykkään... EN OLE VARMA MÄÄRITYKSESTÄ!!!!
Pihan talitintit ovat saaneet kai poikasensa maailmalle, onkohan innokas titityy laulu merkkinä, että yrittävät tehdä toisenkin poikueen?
Mutta mikähän lintu puhuu aamuyön tunteina tuhmia meidän pihassa...whit, whit ???

Keskiviikkona 29.6 2005

Jo eilen töistä tullessani näin, että metsäaukean laidalla, puhelinlagalla istui minulle outo lintu. Sain siitä muutamia epäselviä kuvia, sen pää näytti mustalta, muuten lintu näytti keltaiselta. Lintukirjani ei antanut varmaa vastausta. Tänään lintu istui samalla langalla, ja nyt sain siitä terävämpiä kuvia. Nyt minulla oli mahdollisuus myös kuunnella linnun ääntä. Se lauloi kivitaskun tapaan. Koko metsäaukko kopisti toisiaan vasten iskeytyvistä kivistä. Mutta ei lintu ollutkaan kivitasku, vaan PENSASTASKU. Taas uusi lintulaji omaan lintukuvastooni.


Keskiviikkona 29.6 2005 illalla

Töistä kotiin päästyäni vältyin juuri ja juuri kastumasta, kun ukkossade kasteli maiseman totaalisesti. Karvian kalastuskunta ja Sarvelan kyläyhdistys kokoontuivat illalla Sarvelan uimarannalle suunnittelemaan perjantain 8.7 Kalatapahtumaa.
Istuimme uimarannan grillikopissa pohjoistuulen piiskatessa Karvianjärven pintaa ja rannan puita. Meillä oli oikein hauskaa suunntellessa tulevaa tapahtumaa. Tapani mukaan tulen keittämään kalasoppaa, liemen keitän lahnakielistä, joita kalastajat lupasivat hankkia minulle.

Linnut olivat hiljaa ja piilossa. Sarvelan rantapuussa vielä ennen juhannusta poikasiaan haavankoloon ruokkinut KÄPYTIKKA oli ilmeisesti saanut poikasensa maailmalle. Enää ei kuulunut sitä kamalaa poikasten nälkähuutoa, jota seuraamalla löysin tikan pesän juhannusviikolla.
Kuvasta tuli hieman epätarkka, mutta linnun tuntee hyvin. Kuvasin lintua puskan suojasta, mutta sitten lintu huomasi minut. Vaihdoin paikkaa, ja seuraavalla kerralla lintu kävi katsomassa entistä paikkaani.
Sain tällä viikolla myös hyvän kuvan VIHERPEIPOSTA ja SUOPÖLLÖSTÄ

PALUU