KARVIAN LUONTOKOHTEET -POHJANKANGAS


Karvian luonto | Kantinkoski | Karvianjoki| Kirkkojärvi| Kärpäsneva
|
Nummijoki| Karvianjärvi| Kauhaneva | Suomijärvi ja Rastiainen| Alkkianvuori

Pohjankankaan harjumaisemat antavat ilmeen koko Karvian länsiosaan. Pohjankangas on harjujatkumo Hämeenkankaalle joka sijaitsee Ikaalisten, Jämijärven ja Kankaanpään alueilla.

Pohjankangas syntyi yli 9000 vuotta sitten mannerjäätikön sulamisen aikana sulamisvesivirtojen muodostaessa hiekasta ja sorasta pitkittäisen harjun. Harju on kapea ja sitä reunustaa valtava keidassoiden ketju.

Korkeimmillaan Pohjankankaan harju nousee 180 metriä merenpinnan yläpuolelle. Harjut itsestään eivät juuri erotu maisemasta, sillä koko Karvia sijaitsee ylänkötasangolla aina yli 100 metriä merenpinnan yläpuolella.

Näitä harjuja pitkin on kulkenut kai jo 700 vuotta vanha kangasmaantie. Tie on aikoinaan ollut tärkeä kulkuväylä Pohjanmaan ja Satakunnan välillä läpi Suomenselän suomaiden. Tätä samaa reittiä käyttivät myös hämäläiset kulkutienään Hämeenkankaaseen ja siitä edelleen Hämeeseen. Pohjankankaalla kulkee vielä nykyäänkin ikivanha harjutie, vanha Kyrönkankaan kesätie.

Pohjankankaan-Elliharjun harjualue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, ja se on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaiksi harjualueiksi.

Osa Pohjankankaasta kuuluuu Pohjankankaan-Kauhanevan kansallispuistoon.

Kangas on helppokulkuista, ja autolla pääsee kulkemaan vanhaa kangasmaantietä Kauhalammin parkkipaikalle asti.

Kankaan nisäkkäistä yleisin lienee hirvi, mutta asustelee Karvian alueella karhukin, jonka jälkiä aina silloin tällöin tavataan maastossa.

Linnuista vaikuttavin on alkukesästä kankaalle saapuva KEHRÄÄJÄ jonka hurina kaikuu ympäri kangasta kesäöisin. Samalla kuuleee monia yölaulajia, ja esimerkiksi metsäviklo on aivan yleinen.

Soranotto on tärkeä elinkeino karvialaisille, ja se näkyy Pohjankankaalla. Sorakuopan reunoista voi katsella soravarojen kerrostumia ja miettiä jääkauden aikaisia tapahtumia. Soranoton lupaehdoissa vaaditaan, että kuopat maisemoidaan oton jälkeen ja muutamassa entisessä sorakuopassa kasvaakin jo komea taimikko.

Retkeilijöitä palvellaan Elliharjulla olevalla Kankaan kodalla